Crissen välivuosi: Etelä-Amerikan valloitus

Crissen välivuosi: Etelä-Amerikan valloitus
Lukion aikana ajatus välivuodesta vahvistui entisestään, ja ylioppilaskirjoituksia seuraavan kesän jälkeen KILROYn Crisse suuntasikin nokkansa kohti Etelä-Amerikkaa. Lue alta miksi, miten ja mitä reissulla tapahtui!

Kuka: Crisse
Koulutus reissauksen aloittaessa: ylioppilastutkinto

Kurkkaa alta Crissen kokemuksista:

Cusco, Peru

MATKAN SUUNNITTELU

Miten päädyit pitämään välivuotta?

Olin jo jonkin aikaa haaveillut pidemmästä ulkomaan matkasta, mutta en tiennyt pitäisikö se tehdä opiskelujen vai puhtaan matkailun kannalta. Lukion lähestyessä loppuaan en kuitenkaan tiennyt mitä haluaisin lähteä opiskelemaan, joten välivuosi tuntui hyvältä idealta. Muutenkin ajatus jatkamisesta suoraan opiskelemaan heti kirjoitusten jälkeen tuntui melko raskaalta… Päätinkin, että välivuosi antaisi minulle tarvittavaa etäisyyttä jatkosuunnitelman tekoon.

Etelä-Amerikka paikkana oli aina kiehtonut minua, sillä osa sukujuuristani tulee sieltä. Olin lukenut paljon mantereen historiasta ja käynytkin siellä lomalla, mutta jotenkin tuntui, että ainoa keino päästä kunnolla paikkaan sisälle oli viettää siellä toden teolla aikaa. Kun isäni sattui vielä olemaan Perussa juuri silloin töissä, oli lähtöpäätös kohdallani sinetöity!

Miten valmistauduit lähtöön?

Reissuun lähdin vasta syksystä, jotta pystyin työskentelemään ja säästämään koko kesän sekä vähän alkusyksystäkin. Suuri osa reissusuunnitelmistani oli lähtiessä vielä auki, mutta olin suunnitellut ensimmäiset viikot jo melko pitkälle. Lennot ostin jo keväästä yo-kirjoitusten aikaan, mutta ne olivat paluupäiviltään joustavat koska lähtiessä en tiennyt kuinka pitkään reissussa viihdyn. Mietin etukäteen minkä tyyppisissä maisemissa halusin matkustella jotta pakkaisin oikeanlaista tavaraa mukaan, mutta reitit jätin kokonaan vielä auki. Suunnitelmani oli saapua Limaan ja siitä katsoa, minne suunnata seuraavaksi. 

Iguassun putoukset, Argentiina ja Brasilia

MATKAN KULKU

Kuinka kauan viihdyit Etelä-Amerikassa ja mitä kaikkea siellä tapahtui?

No loppujen lopuksi palasin Suomeen vasta keväällä, eli matka-aikaa kertyi yhteensä noin 8kk. Saapuessani Peruun vietin pari viikkoa ihan vain turistina Limassa. Lima toimi myös yleisesti hyvänä tukikohtana reissuille: tein yksin täsmäiskuja Amazonille, Ecuadoriin, Boliviaan ja Perun muihin osiin jo syksystä. Pystyin myös tekemään osa-aikatöitä Limassa, jonka avulla tutustuin paikallisiin ja sain hieman lisää matkarahaa.

Uuden vuoden jälkeen aloitin pidemmän reppureissun, kun ystävättäreni saapui Suomesta matkakaveriksi. Tapasimme Buenos Airesissa, Argentiinassa, jossa vietimme muutaman viikon tutustuen paikallisiin puistoihin, tango-kulttuuriin ja lähialueiden elämään. Buenos Airesista oli myös helppo käydä Uruguayssa, joten hyppäsimme lautalle ja kävimme myös siellä. Buenosista suuntasimme bussilla pohjoiseen Brasilian ja Paraguayn rajalle Iguassun putouksille, jossa vietimme muutaman päivän eri puolilla putouksia. En ollut ikinä nähnyt mitään vastaavaa… Muistelen paikan kauneutta yhä edelleen ja suosittelen sitä kaikille, ketkä alueella liikkuvat! Täältä palasimme takaisin Buenos Airesiin, mutta jo muutaman päivän jälkeen lähdimme kohti Andeja ja Mendozan idyllistä viinikylää. Sieltä tulee maan kuuluisimmat viinit, joten muutaman päivän vietto viiniviljelmillä oli itsestään selvää. Nam!

Argentiinan jälkeen ylitimme rajan Andeilla Chilen puolelle, ja laskeuduimme mutkaista tietä vuoristosta Santiagon kaupunkiin. Tarkoituksenamme oli viettää täällä vain noin viikko, mutta koska nähtävää tuntui olevan siellä ja sitä ympäröivillä alueilla niin paljon ei viikko olisi riittänyt millään! Päätimmekin nipistää matka-suunnitelmiamme loppupäästä, ja vietimme Santiagossa ylimääräisen viikon. Santiagosta suuntasimme aivan Chilen pohjoisosiin Arican rannikkokaupunkiin, josta muutaman päivän stopin jälkeen jatkoimme jo Perun puolelle. Siellä matkustimme suoraan kauniiseen vuoristokaupunkiin Cuscoon, jossa tietysti kävimme ikonisella Machu Picchulla. Jälleen henkeäsalpaava kokemus… Cusco on muutenkin ihan loistava reissukaupunki, sillä se kuhisee nuorekasta menoa ja kulttuuria. Cuscon jälkeen vuorossa oli Lima, jossa vietimme vielä viikon ennen kuin ystävätär palasi Buenos Airesin kautta Suomeen. Itse jäin vielä muutamaksi viikoksi Peruun, jonka jälkeen paluu koitti minullekin.

Miten liikuitte paikasta toiseen?

Matkustimme lähinnä busseja käyttäen, sillä ne olivat selvästi edullisin vaihtoehto. Yleisestikin pitkän matkan bussit ovat Lattareissa super-hyviä: penkit ovat leveitä, pehmeitä ja ne saa makuuasentoon, sekä matkalla mukana oleva "bussiemäntä" tarjoilee matkan aikana aterioita ja juomaa. Siksi kannattaakin valita se hieman kalliimpi bussilippu, sillä hintaerot ovat pieniä mutta laatu aivan eri tasoa!

Kaikki bussilinjat eivät kylläkään olleet luotettavia, joten varmistelimme paikallisilta aina ensin mitä he suosittelevat. Olin myös kuullut, että Cuscon ja Liman välinen reitti on yksi maan vaarallisimmista (tiet todella huonossa kunnossa), joten tämän pätkän lensimme koneella. Safety first! 

Mikä sai sinut palaamaan Suomeen?

Opinnot, tai oikeastaan niihin haku. Olin varannut äitini patistamana ennen joulua valmennuskurssin, ja tarkoitus oli palata Suomeen viimeistään muutamaa viikkoa ennen kuin kurssi alkaa. Joustavilla lipuilla pystyi kuitenkin paluupäivää lisämaksutta muuttamaan, joten siinä kävi sitten niin että kun valmennuskurssi alkoi maanantaina olin itse vasta sunnuntai-iltana Suomen kamaralla… Olinkin jo päättänyt, että jos ei opiskelupaikka heti nappaa palaan kesätöiden jälkeen taas maailmalle. Reissu oli elämäni paras kokemus!

Machu Picchu

VINKKEJÄ LATTAREIDEN MATKAA SUUNNITTELEVILLE

Voiko Etelä-Amerikkaan mielestäsi lähteä jos ei puhu espanjaa? Tai yksin reissuun, miehenä tai naisena?

Etelä-Amerikka on kohteena hyvin erilainen kuin mikään muu. Siellä vallitsee vahva, oma kulttuuri, jota on määrittänyt suuresti historian kulku. Kun vain tiedostaa asiat etukäteen eikä oleta saapuvansa Floridan rannoille, niin suosittelen kohdetta lämpimästi kenelle vaan!

Itse puhuin jo valmiiksi espanjaa ennen kuin lähdin reissuun, mutta tien päällä törmäsimme enimmäkseen ei-espanjaa puhuviin reppureissaajiin. Se riitti jos osasi ostaa bussilipun, tilata ravintolassa ja käydä kaupassa – ja ne fraasit oppi hyvin nopeasti. Yksikin kaveri kulki paikasta toiseen pokkari-sanakirjan kanssa, ja kertoi ettei ollut ollut minkäänlaisissa ongelmissa. Tokihan se helpottaa jos puhuu kieltä, sillä silloin pääsee sukeltamaan paikalliseen meininkiin ihan uudella tavalla. Muutenkin vastaan tuli monenlaista kulkijaa: yksin tai porukalla reissussa olevia, kielitaitoisia tai kielitaidottomia, nuorempia ja iäkkäämpiä. Mekin olimme reissuun lähtiessämme vasta 19-vuotiaita, ja hyvin meni!

Mitä vinkkejä antaisit Etelä-Amerikkaan matkaa suunnitteleville?

  • Tarpeeksi aikaa: ihan todella paljon nähtävää, joten yksi reissu harvemmin riittää! Kannattaa myös jättää tilaa spontaaneille päätöksille.
  • Maalaisjärki: sitä käyttämällä selviää todella hyvin eteenpäin. Yksin, ja porukassa.
  • Liikkumisten osittainen varaus jo etukäteen: tiet ovat pääosin hyviä, mutta läheskään kaikki kuskit ja firmat eivät.
  • Avoin mieli: Lattareissa yleensä puraisee reissukärpänen, ja lujaa! Jos olette mukavia paikallisille, he ovat mukavia teille. Vinkki: suurkaupungissa moni puhuu englantia, mutta arvostavat jos yrität mongertaa heille ensin heidän omalla kielellään – usein he itse sitten vaihtavat englantiin! 
  • Suuret paikalliset erot: Etelä-Amerikan maat eroavat suuresti toisistaan: eurooppalaista mentaliteettia edustavat suuret kaupungit Chilessä ja Argentiinassa, mutta Boliviassa meininki on jo hyvin erilaista. Tämä on hyvä tiedostaa jo ennen lähtöä.

 
Kutkuttaako Etelä-Amerikka ja sen monipuolinen tarjonta? Inspiroidu lisää, selaa vaihtoehtoja ja ota sitten meihin yhteyttä, niin tehdään unelmistasi totta!

Lisää ideoita välivuoteen?
Tule käymään!

 

Contact